Tiistain punnitus oli tosiaan pienoinen pettymys, mutta osasin toki sitä odottaakin.. 4,6 kiloa oli kolmessa viikossa lähtenyt, toivoin että olisi edes vähän enemmän, mutta kun ei niin ei =(

Tiistai oli tosiaan kiire päivä, varsinkin se ilta. Karkasin läski-kerhosta noin varttia vaille ja myöhästyin kokouksesta kymmenisen minuuttia, joten meni melkein puoliksi.. Onneksi ei ollut ihan älyttömän pitkä kokous, niin pääsin ihan ihmisten aikaan taas kotiinkin =)

 Eilinen meni nopeasti, lähdin aamulla kävelemään anoppilaan päin, metsän kautta tietysti -kas kas, siellä oli tietenkin niitä suppilovahveroita! Hätä ei ollut ollenkaan käsillä, tällä lenkkeilijällä kun on se muovipussi lähes aina taskussa =) Ja voi että, olivat niin kauniita ja hyviä, ja ei ihan vähääkään.. Mua alkoi paleltamaan, kun olin pukeutunut reipasta lenkkiä varten, enkä paikallani kyykkiessä juuri sitten liikkunut, oli kyyyyyylmä!! Muttakun sieniä näytti olevan, niin askelten suunta kotia kohti, lisää vaatetta päälle, kahvit kitaan, ämpäri käsivarrelle -ja takaisin metsään.. Tuntui ettei niitä sieniä olekkaan enää jäljellä, heti kun otin ämpärin matkaan, olivat sienet piiloutuneet =( Mutta sitten löytyi taas muutama.. ja taas.. kunnes satuin paikkaan jossa niitä kasvoi mattona =D Ei tosin iso matto ollut, mutta oli kuitenkin.. Yhteensa molemmat reissut laskien, olin suunnilleen neljä ja puoli tuntia pihalla!! Siinä se ehtoo meni taas sieniä käsitellessä, tänään pitäis nyt vihdoinkin sitten yrittää kuivata niitä, edelliset annoinkin anopille kuivaamatta, hän tahtoi ne niin.. Ja illalla ennen yhdeksää jo torkahdin sohvalle telkkaa katsellessa, eihän siinä muu auttanut kun mennä oikeasti nukkumaan, ei millään jaksanut enää tulla koneelle päivittelemään tätä =( Vajaan tunnin sain nukkun, kunnes heräsin oikean pohkeen suonenvetoon, onneksi talttui aika pian eikä sen koommin vedellyt, sain siis nukkua aamuun asti.

Tämä aamu on kanssa mennyt nopeaan, oli aika suuhygienistille 9.30, hän hioi värjäytymää etuhampaasta ja poisti hammaskiveä ultraääni-laitteella, se välillä vihlaisi, mutta kestin sen (ihme kyllä, mulla on tosi arat hampaat..). Nyt on vieläkin veren maku suussa,mutta kaipa se aikanaan häviää =D Sieltä kaupan kautta kotiin, kissojen, koiran ja kanojen ruokintaa, tulia takkaan (on NIIN kylmä!!) ja viimeinkin Annellekin ruokaa, kaikki muut sai siis taas ennen mua eväänsä.. Ja nyt mietin, että mitä alkaisin seuraavaksi tekemään, olis kaikkea mahdollista taas tehtävänä, siivousta, pyykkiä, sienestystä, lenkkiä, pihan siivousta, vaatekaapin siivousta, vintin järjestelyä.... Vaikka mitä, muttei mikään nyt hotsittais, paitsi sienestys tai kävely.. Mutta kai se taas pitää aloittaa "oikeista" töistä ja vaikka laittaa pyykkikone hurisemaan ja ottaa imuri esille, josko siitä sitten tulis parempi mieli... Ja vois sitten hyvällä omallatunnolla lähteä vaikka vähäksi ajaksi metsään =D