Ihanko vähän on aikaa vierähtänyt niin, etten ole blogia päivitellyt!!??   mutkun mutkun..... Joopa joo, sama laiskuushan se on tainnut olla isoin syy, niinkuin ennenkin =(

Edellinen kuuri meni ihan hyvin, painoa putosi ja olo tuli keveämmäksi, jeijjjjj  Tässä on ollut kaikenlaista juttua, etten ole edes muistanut koko hemmetin blogin olemassaoloa, ja jos joskus oon tämän muistanutkin, niin en ole jaksanut/ehtinyt/viittinyt täällä käydä, voi minnuu... ja sitten kun PITI tänne tulla, olinkin jo autuaasti unohtanut sekä käyttäjätunnukseni että salasanan, hyvä Anne!!!!!! No ne sain vuodatuksen tuesta todella helposti, ja ta-daa! täällä ollaan taas =)

 

 Elämä on muuttunut viimepäivityksen jälkeen -ja hurrrrrjasti! Eikä kaits ollenkaan huonoon suuntaankaan, miehen kotitila on nyt meidän, sukupolven vaihdos astui voimaan 1.1.2010, eli yli vuosi on oltu Emäntä ja Isäntä =) Ja kyllä sitä työtä onkin piisannut!!!! En kyllä etukäteen arvannutkaan mitä kaikkea ensimmäinen vuosi piti sisällään... Kamalat lumisateet heti alkuvuodesta, ja ukko-kulta tekee auraus-urakointia, onneksi anoppi ja appiukko vielä silloin asuivat tilalla, anoppi oli mun apuna navetalla, tuskin olisin jaksanut yksin kaikkia töitä tehdä, sen verran rankka oli muutos "kotiäidistä" täyspäiväiseks emännäks. Ja heti ensimmäisinä päivinä meidän tilanhoitoa syntyi monta vasikkaa, yksi niistä sektiolla (se vasikka syntyi kuolleena...) ja jotakin häikkää rehuautomaatissa ja isännän traktorissa, niin hiukan alkoi usko hiipua, mutta koneet tuli pienillä korjauksilla kuntoon ja lypsykin helpottui kun terni-aika meni ohi, joten alkoi päivä taas hiukan paistamaan munkin pieneen risukasaani =)

 

 Toukokuun alkupuolella sitten päästiin muuttamaan tänne tilalle, ja työnteko helpottui siltäosin, ettei enää ollut kodin ja navetan välillä matkaa, vaan pääsee muutamalla askeleella ulko-ovelta navetalle, appi-vanhemmat muutti yli sadan kilometrin päähän (ja kyse ei ole riidoista yms, he vaan löysivät mieleisensä talon sieltä...) joten eivät ole ihan joka päiväisiä vieraita... Mutta tarvittaessa tulevat apuun, viime kesänäkin heinänteossa yms oli appiukko traktoritöissä, anoppi on aina välillä avustanut lypsyssä, ja saavat toki tulla ilman, että heti joutuisivat töihin, mummon kammarissa on tälläkin hetkellä parisänky pedattuna, mutta appiukko ei ole kovin innostunut viettämään öitään muualla kuin omassa sängyssään, eli eivät kyläillessään juuri yöksi jää, vaan käyvät vain päiväseltään. Mun äiti sitävastoin aina välillä tulee parin-kolmen päivän "työlomalle", eihän tuo osaa paikoillaan olla, ja jos onkin, niin kudin nyt ainakin pitää silloinkin käsissä olla, aina tekee jotakin, ahkera ihminen!!!!

 

 Aiemmin jo mainitsinkin sanat edellinen kuuri... Oon siit vihdoinkin aloittanut osan kaksi kuuristani  Viikko alkaa olla täynnä, nälkä oli alkuun, mutta ei niin paha ettenkö siitä selvinnyt, ja sekin oli tuossa seka-syönti vaiheessa (normiruokaa & pusseja) nyt Nutrilett-kuurilla ei oikeestaan ole ollut nälän tunnetta, vaikka vähän vieläkin epäilyttää, että riittääkö tän kuurin kalorit noin raskaaseen työhön, kuin nyt teen....?? mutta jos alkaa töillä heikottamaan, niin ehkäpä ymmärrän sitten haukata jotakin, etten nyykähdä lemmysten väliin... Sekin mietityttää, että pystynkö olemaan pussi-kuurilla tällä kertaa yhtä hyvin kuin viimeksi, nyt puuttuu se ryhmän tuki kokonaan.... Mutta jos aion (KUN AION!!!) jatkaa tätä pidempään, niin täytyy ottaa terkkahoitajaan yhteyttä, eihän näitä sais käyttää kun pari-kolme viikkoa omatoimisesti, siitä voisin sit saada sitä ehkä tarvitsemaani "ryhmän"tukea... Ihan uskomaton ollu tää startti, viikossa lähes 7 kiloa pudonnut paino!!!! En oikein usko itekkään, mutta toisaalta, raskaan työn takia oon syönytkin aika raskaasti, nyt kun kevensin ronskilla otteella, niin tulos näkyi heti =) Ja olihan mulla pieni ripuli-episodikin tässä. kas kun kukaan ei muistuttanut, että nää mun laihis-eväät sisältää sitä laktoosia aika paljon, ja laktoosi-intolerantikkona sain siitä kyllä aika pahat vatsanväänteet- ripuli-yhdistelmän  Ei siis muutakun Lactraset kaapista Nutrilettien välittömään läheisyyteen, jotta muistan niitä ottaa aina kun syön, niin oireet hävisivät, yksi vuorokausi vain meni pahojen vatsakipujen kanssa, nyt olo on taas ihan normaali.

 

Josko tässä tuli tarpeeksi vuodatettua, yritän tulla taas päivittelemään, ettei venyisi väli noin pitkäksi, kuin nyt oli.....